Njurgalahti – Ravadasköngäs – Njurgalahti (30 km)
27.-28.06.2017
Karhunkierrosvaelluksen jälkeen lähdimme patikoimaan Njurgalahden läheisyydessä olevalta parkkipaikalta kohti Ravadasjärven telttapaikkaa ja Ravadasköngästä. Maasto parkkipaikalta telttapaikalle kulki Lemmenjoen viertä pitkin. Polku kulki alkuun kiehtovassa synkähkössä mäntymetsikössä.
Matkalla Lemmenjoki täytyi ylittää kerran. Ylityspaikalla oli vaierivene, joten jalat pysyivät kuivina. Mahdollisia ylityspaikkoja oli kaksi; Searitknivalla ja Härkäkoskella. Päädyimme ylittämään joen heti Searitknivan kohdalla. Emme mahtuneet kaikki kerralla veneeseen. Teemu teki kaksi venereissua ja koko porukka pääsi turvallisesti vastarannalle.
Härkäkosken taukopaikalla pidimme kunnon tauon ja paistoimme makkarat. Mukavana muistona mieleen jäi varaustupaan majoittunut mieshenkilö, joka halusi tarjota viinirypäleitä lapsillemme. Kello oli tuossa vaiheessa jo melko paljon, eikä muita patikoijia näkynyt enää kulkemassa.
Telttapaikalle Ravadasjärvelle saavuimme myöhään, vasta klo 23 maissa, illalla. Paikalla oli paljon muitakin telttailijoita mutta teltallemme löytyi hyvin oma paikka. Saatuamme teltan kasaan, kävimme keskellä yötä katsomassa Ravadaskönkään. Oli yöttämän yön aika, eikä myöhäinen ajankohta haitannut. Lapsetkin nauttivat joka hetkestä.
Ravadasköngäs 
Ravadaskönkään yläosaa
Köngäs oli näkemisen arvoinen ja paikka oli lähes taianomainen. Vesi maistui hyvältä suoraan joesta. Lähellä könkäälle kulkevaa reittiä näimme myös kuolleen poron, joka laittoi miettimään elämän kiertokulkua luonnossa. Alkoi sade, joka kesti aamuun.
Seuraavana päivänä kävelimme 15 km:n matkan takaisin parkkipaikalle ja autolle. Ylitimme Lemmenjoen vaieriveneellä tällä kertaa Härkäkoskella, joten osan paluumatkasta saimme kävellä eri reittiä. Autolle päästyä kaikkien jalat oli tosi väsyneitä. Etenkin viimeiset kilometrit muistan tosi raskaina. Lapsia kannettin vuorotellen repussa.
